Kolmet häät kahdessa viikossa

 

Huhhei! Viimeisten kahden viikon aikana ollaan todellakin juhlittu kolmia häitä, ja siinä välissä hääräilin lasten musiikkileirin keittiössä viikon verran. Tosiaan, ensin naimisiin meni paras ystäväni ja itse toimin häissä kaasona. Jännitys oli kirkosssa katossa, kun liikuttumista ei voinut pidätellä ja minun piti vielä laulaa hääparin toivekappale heti lupausten jälkeen. Kirkon jälkeen jännitys kuitenkin hälveni ja pääsimme juhlimaan ihanaa hääparia. Häähumussa ja muussa tohinassa unohtui täysin valokuvata juhlien ruokatarjoiluja, todella harmi sinänsä, koska ruuat olivat erittäin maukkaat. Häät olivat muutenkin aivan ihanat, juuri hääparin näköiset, lämpimät ja aidot! Ainiin, hauskaa oli myös se, että minä nappasin näissä kemuissa kimpun ja mies keräsi potin nappaamalla sukkanauhan. Boom, näin meidän perheessä. Kiitos vielä K&I aivan mahtavista juhlista.

Näistä kekkereistä jatkoimme heti seuraavana päivänä kohti Helsinkiä onnittelemaan miehen siskoa ja hänen uutta aviomiestään lounaan merkeissä. Vaikka ehdimmekin juhlimaan vasta jälkijunassa oli ihana nähdä kaikkia "sukulaisia" ja nähdä kuinka onnellinen hääpari olikaan. Onnea vielä tuhannesti myös heille!

Viime viikon viihdyin kotikulmilla lasten musiikkileirin keittäjänä. Viikko oli hauska, lapsilta tulee ainakin rehellistä palautetta ruuan laadusta, ja noh ihan kaikesta muustakin. Kommentteja tuli laidasta toiseen, mutta ainakin kaikki suostuivat aina maistamaan ruokia. "Tämä oli kamalan pahaa", oli kuitenkin ehkä mieleenpainuvin kommentti ruuan laadusta. Sain myös muutamana päivänä leivonta-apua leirin vanhimmista tytöistä ja pojista. Hommat hoitui tosi näppärästi ja sämpylää ja pullaa saatiin leivottua isot kasat. Muutenkin mulla näytti olleen ruuanlaiton suhteen sellainen Uniikkimainen asenne koko viikon; "Parempi överit kun vajarit". Ruokaa jäi nimittäin tulevalle pienten viikonloppuleirillekin aika hyvin pakkaseen säästöön.

Viime viikonloppuna käytiin vielä Snappertunassa juhlimassa pikkuserkun häitä.  Myös nämä häät olivat täysin hääparin näköiset ja häiden koristeluun oli todella panostettu. Kirkossa naurussa oli pidättelemistä, kun hääparin nuorin lapsi päätti ottaa oman roolinsa vihkitoimituksen aikana aiheuttamalla hieman hämminkiä alttarilla, hih. Kuten aiemmissa, näissäkin häissä ruokatarjoilut olivat erinomaiset, ruokaa oli paljon ja kaikki oli erittäin maukasta. Myös kakku oli upean näköinen, vaikka kiireisen aikataulumme takia emme ehtineet sitä maistaakaan.
Kiitos myös M&M hääjuhlasta ja onnea vielä kerran!

Kesän häähulinat

Kuka voisi säästyä onnenkyyneliltä kun näkee tämän kaunokaisen

Meillä on tämä kesä mennyt juhliessa, lähinnä ystävien ja sukulaisten häitä. Ihania juhlia kaikki, kauniita morsiammia, onnellisia aviopareja, ihanaa ruokaa ja suurta juhlaa. Viimeiset häät olivat meille vielä hieman erityisemmät, sillä aviotuvana parina olivat miehen veli sekä hänen tuore vaimonsa. Kyyneliltä ei todellakaan vältytty. Olen aina hieman ihmetellyt omaa äitiäni joka kyynelehtii heti kun sana häät edes mainitaan, mutta eipä tarvitse ihmetellä enää. Olen selkeästi perinyt tämän(kin) geeniin äidiltäni, sillä kun kirkon ovet aukesivat ja näin tämän kauniin "kälyni" astelevan kohti alttaria ei ollut minullakaan enää mitään tehtävissä. Onneksi pystyin piiloutumaan hiukan kameran taakse, mutta nenäliinaa kyllä tarvittiin. Kaiken kaikkiaan häät sujuivat tosi hyvin, hääpari oli onnellinen ja kaikki vieraat todella tyytyväisiä juhliin.Todella kauniit maalaishäät sanoisin.

Hääpaikan koristelua ja valmiselua

Miehelläni on kyllä mahtava suku ja etenkin perhe. Oli hauskaa nähdä myös kauempaa tulevaa sukua pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Aivan lähiperhettä (miehen sisaruksia puolisoineen) oli myös ihana nähdä, me kun näemme aivan liian harvoin. Anoppini sanoikin sunnuntaina siivouksen lomassa kuinka mahtavaa on että olimme kaikki auttamassa ja tekemässä yhdessä tätä suurta juhlaa. Se on ihan totta, ja varmaan myös tässä nykypäivän hektisessä elämässä aika harvinaista. Olen tosi onnekas kun saan kuulua siihen porukkaan myös.

Ainiin ja hei nyt ne tärkeät uutiset tähän väliin! MINÄ nappasin hääkimpun. Tai oikeastaan se käytännössä tippui suoraan mun käsiini, eli mun oli niin tarkoitus saada se. Mies ei napannut kyllä sukkanauhaa vaikka se tippuikin melkein hänen jalkojensa juureen, mutta hei eiköhän toi kimppukin nyt selkeäksi merkiksi riitä? ;) 

Toinen ihana tuleva kälyni

Tadaa, tässä se kimppu nyt on!

Meidän porukan häälahja avioparille oli yllätyshääyö sekä hääbrunssi minun isäni mökillä. Veimme hääparin yön pikkutunneilla mökille, johon isäni oli käynyt sytyttelemässä lyhtyihin kynttilöitä jo tunnelman luomiseksi. Sunnuntaiaamupäivällä sitten rynnimme koko perheen voimin tarjoilemaan hääbrunssia nuorelle parille, ja noh itsellemme myös siinä sivussa. Mieheni sisar oli tehnyt brunssille kahta ihanaa suolaista piirakkaa, ja miehen äiti mokkapaloja (jotka ovat sulhasen suurta herkkua). Minä ja sisareni huolehdimme lopusta brunssista ja sen esillepanosta. Uusi kokeilu brunssilla oli granola, jonka tarjoilimme turkkilaisen jugurtin kanssa. Granola oli kyllä super hyvää, vaikka itse sanonkin, ja kaiken lisäksi myös aika terveellistä ja tosi helppoa. Brunssi maistui kaikille, se oli mukava tapa viettää vielä hetki yhdessä juhlan kunniaksi ja sen voimin olikin mukava lähteä siivoamaan juhlapaikkaa.

Granola 
kaurahiutaleita
manteleita
erilaisia pähkinöitä
kuivattua aprikoosia
pellavan siemeniä
vaniljasokeria
hunajaa
loraus tummaa siirappia
kanelia

Pilko pähkinät rouheeksi, ja sekoita kaikki ainekset uunipellillä leivinpaperin päällä. Mausta sokerilla, kanelilla ja hunajalla sekä siirapilla. Anna maustua ja tekeytyä uunissa 50-60 asteessa vähintään 4 tuntia. (voit sekoittaa välillä, jotta myös siirappi ja hunaja levittyisi paremmin)

Tarjoilimme granolan kerroksittain turkkilaisen jugurtin kanssa. Yhteen kerrokseen lisäsimme jugurttiin hieman fariinisokeria joka tekee mausta kinuskimaisen.

Granolaa jäi hieman yli, joten pakkasin loput mukaan kotiin aamupalaksi