Isän ruokablogi "Ei mitään hätää" ja vähän aamupalahommia

Viime viikonloppuna saatiin taas todistaa isän kokkaustaitoja. Siis oikeasti isä on ihan hyvä kokki kun sille päälle sattuu, mutta toteutus ja välillä makukin saa isältä kommentin "ei mitään hätää ihan hyvää se on". Ohrapuuron hiukan epäonnistuttua isä ryhtyi leipomishommiin. Iltapalaksi syntyi kuin syntyikin (isän mukaan) "suomalais-meksikolainen-sienipiirakka". Mittasuhteet piirakan aineksiin olivat vähintäänkin epämääräiset mutta muistaakseni se meni suunnilleen näin: paljon sipulia, paljon juustoa, vähän sieniä ja muutama jalopeno. Pohja oli tietääkseni valmis ruispiirakkataikina ja piirakka sai taikinasta vielä kauniit koristeetkin pinnalleen. Kuulemma salaattia tällaisen piirakan kylkeen ei kaivata vaan hyvä punaviini riittää mainiosti. Eli siitä vaan nyt kaikki kokeilemaan :D

En mä mitään saksia tarvitse

Meillä oli lauantaina tyttöjenilta vanhan työporukan tyttöjen kesken ja minä olin lupautunut leipomaan sinne leipää. Tällä kertaa olin niinkin luova että väkersin perus sämpylöitä mukaan syöminkeihin. Oli kyllä ihana ilta pitkästä aikaa tyttöjen kanssa, tuli jopa hieman ikävä vanhaa työpaikkaakin! :)

Tehtiin pikkusiskon kanssa myös pari päivää sitten ihana aamupala! Mä en ole mitään aamupalaihmisiä noin niinkun yleensä, koska olen aamuisin niin laiska mitään väsäämään. Mutta tällainen myöhäinen aamiainen pannareiden ja smoothieiden kanssa sopii myös mulle. Kokeilimme tehdä banaanipannareita, joita näkee tänäpäivänä jokaisessa terveysblogissa. Pannarit oli tosi hyvän makuisia mutta paistaminen oli kyllä aika vaikeaa. Ilmeisesti niitä olisi tullut kypsytellä pidempään miedolla lämmöllä, tai muuten käy kuin meille eli pannari on sadassa osassa paistinpannulla. Ohje oli tosi summittainen, mutta siis suunnilleen 2 kananmunaa ja 1 banaani voisi olla oikea suhde. Mitään muutahan tuohon ohjeeseen ei siis tulekaan.

Smoothieainekset

Vapaaviikon mahtava huipennus

Viime viikko meni tosiaan vapaalla koulusta ja jätinkin kandiajatukset tyystin taka-alalle koko viikoksi ja nyt ahdistaa niin pirusti. . Mutta viikko oli mitä onnistunein ja teki niin hyvää vaan chillailla hyvien ystävien kanssa. Lauantaina juhlittiin tosiaan tupareita, mutta jo perjantaina tuli osa porukasta kylään. Saatiin kasaan melkein kokonaisuudessaan meidän ihana tammikuun Leviporukka. Saunottiin, pelailtiin, syötiin ja juotiin eikä lähdetty mihinkään kuppiloihin rymyämään. Oli ihan huippu kivaa ja ruokapöydässä tuntuikin siltä kuin olisi jälleen suurperhe kasassa!

 

Lauantaina hulinat alkoi jo heti aamupäivästä ainakin meillä tytöillä. Tai kai pojillakin oli jossain määrin ressaavaa kun rallikisoissa oli niin jännittynyt tunnelma? ;) Olin suunnitellut tuparitarjottaviksi kaikenlaista pientä fingerfoodia mikä olisi nopeaa värkätä ja helppoa syödä. No kävi kuitenkin ilmi että olin suunnitellut itselleni ehkä hiukan liian ison palan kakkua hoidettavaksi ja onneksi sainkin monet tehokkaat kädet avuksi ja saattiin mahtavat sapuskat tuparivieraille aikaiseksi. Iso kiitos etenkin Jennille ja Lotalle jotka väkersivät ruokia mun kanssa ihan koko päivän!!



 Päivän meny oli tällainen:

    Mozzarella-balsamico-bruscettat
    Rosmariini-nakkitikkarit ja dippi
    Pikkupiirakat (sieni, salami, pesto, tomaatti, vuohenjuusto)
    Mummin ja Ukin karjalanpiirakat
    Kaitsun pizzahyrrät
    Valkosuklaa-vadelmamuffinssit
    Minidonitsit à la Lotta
    Mummin Daim-namit

Ideoita tarjoiluihin kävin etsimässä erilaisita blogeista ja tottakai Pinterestistä, mihin olen bytheway ihan koukussa. Nakkitikkarit olivat heti miehen mieleen joten niitä piti ehdottomasti tehdä. Jenski keksi vielä lisätä rosmariinia tikkareihin tuomaan makua ja se sopikin niihin todella hyvin! Tikkareihin tein ihan perus sämpylätaikinan joka sitten kaulittiin ja leikattiin siivuiksi. Rosmariinilla maustetut nakit pujotettiin grillitikkuun jonka päälle pyöriteltiin taikina suikale. Tikkarit voideltiin kananmunalla ja pyöriteltiin sen jälkeen  siemen-suola-rosmariini seoksessa. Tikkareiden paistoaika 200 asteisessa uunissa oli n. 10 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet kauniin ruskean pinnan.

Pienet piiraat tein lehtitaikinaan. Kaulitsin taikinaa ohuemmaksi ja leikkasin yhdestä lehtitaikina levystä sitten kuusi neliskulmaista palaa. Niiden päälle levitimme pestoa tai aurinkokuivattujen tomaattien öljyä ja erilaisia täytteitä. Täytevaihtoehtoina meillä oli aurinkokuivattua tomaattia, vuohenjuustoa, salamia, sieniä ja kirsikkatomaatteja. Näitä piirakoita paistettiin uunissa n. 10 min 200 asteessa, siten että lehtitaikina oli kypsynyt ja kohonnut. Päälle ripottelin vielä tuoretta rucolaa tuomaan väriä.


Bruschettat olivat ehkä nopeimmat värkättävät. Patonki vain viipaloitiin, päälle hieman valkosipulioliiviöljyä sekä tomaattimurskaa, mustapippuria ja suolaa ja uuniin hetkeksi rapeutumaan. Sitten päälle pilkottua mozzarellaa, tuoretta basilikaa sekä balsamicoa ja tarjoiluvadeille! Herkullista ja helppoa!

Minidonitsit tehtiin Maku.fi sivuston ohjeella. Teikina tehtiin kaksinkertaisena ja kuorrutteita tehtiin kahta erilaista, suklaata sekä kinuskia. Parasta donitsien teossa on kyllä ehkä koristelu! Vaikkei lopputulos ollut ihan kilpailukykyinen Arnoldsin donareiden kanssa oli rinkulat kuitenkin erittäin suloisia ja niissä näkyi kotikutoisuus ja luovuus :D

Makeita tarjottavia oli aika paljon ja menekkikin oli aika hyvä. Erityistä kiitosta sai kyllä Mummin tekemät daim-palat, joista postasinkin jo viime jouluna. Tsekatkaa ohjetta tuolta, mikäli kiinnostaa!
Valkosuklaa-vadelmamuffinssitkin onnistuivat tosi kivasti. Niiden koostumuksesta tuli tosi tosi mehevää, oikeastaan jopa tahmeaa, mikä voisi aluksi herättää pelkoa niiden kypsyydestä. Kyse oli kuitenkin siitä että valkosuklaa sulaa paistettaessa eikä kovetu ihan heti, joten sisus pysyy pehmeänä ja mehevänä. Tein muffarit tällä vanhalla tutulla ohjeella, mutta mustikoiden sijaan lisäsin taikinaan jäisiä vadelmia ja puolikkaan valkosuklaalevyn rouhittuna. En tehnyt taikinaan kuuluvaa kuorrutemurua, vaan riputtelin pinnalla hieman valkosuklaa rouhetta. Voin muuten suositella näitä Miss Etoilen ihania pahvisia muffinssivuokia. Tosi nättejä ja näppäriä.

Juhlat oli oikeasti ihan mahtavat! Kiitos jokaikiselle osallistuneelle, vieraat ne juhlan tekevät! Olen niin onnekas kun olen saanut teidät kaikki elämääni :)

Miniloma Tukholmassa

Tämä viikko on aika mukava. Kandin olen jättänyt aivan omaan arvoonsa koko viikoksi, sillä viikonloppua vietettiin kotiseuduilla sukuloiden ja eilen aamulla aikaisin lennettiin pikkusiskon kanssa Tukholmaan viettämään päivää. Takaisin tultiin jo samana iltana, laivalla tosin, koska ikärajasysteemi Siljalla on niin järjetön. Päivä Tukholmassa oli oikein onnistunut kaikin puolin. Kierreltiin kauppoja, käveltiin paljon, syötiin hyvää lounasta ja illalla vielä hyvää ruokaa laivan buffetissa. Mä en tehnyt itse mitään löytöjä Tukholmasta nimittäin mukaan tarttui jopa kasvojen kuorinta-aine, huikeeta. Sisko sen sijaan löysi jotain pientä kivaa.

Koska olimme niin super aikaisin jo keskustassa, päätimme aivan aluksi mennä aamupalalle johonkin kahvilaan. Valitsimme aamupalapaikaksi "Cupcake Factory"-kahvilan Drottninggatanilla, mikä oli kyllä ihan oikea valinta. Cheesecake-brownie-cupcake todisti kahvilan olevan nimensä veroinen, nam sanon minä.

Stockiksessa kuten siskoni tykkää sanoa, lounastettiin jossain "Sushi Devils" paikassa. Sisään tullessa ensivaikutelmaksi syntyi hiukan siistimpi sushimesta, ja pöydissä näkyikin pääasiassa pukumiehiä lounastauollaan. Ruoka-annokset lautasilla näyttivät tosi houkuttelevilta ja hinnatkin aika sopivilta, ja päätettiin jäädä syömään. Palvelu oli kuitenkin aika jäätävää ja amatöörimäistä. Minun kuvitelmani ruotsalaisista asiakaspalvelijoina ja yleensäkin on ollut aina positiivinen ja ulospäinsuuntautunut mutta meidän reissulla kaikki asiakaspalvelijat bussikuskia lukuun ottamatta olivat kyllä tosi kylmiä ja itsetietoisia. Lounas oli tosi hyvä, sushit nättejä ja super herkullisia, joten ihan tyytymättöminä emme kuitenkaan raflasta ulos kävelleet.

Laivamatka sujui myös ihan mukavasti. Buffet ei pettänyt taaskaan, köyhä opiskelija hymisi tyytyväisyydestä jälleen mätien, katkarapujen, paahtopaistien ja viinihanojen läheisyydessä. Vaikka buffassa on aina myös jotain ei niin hyvää ja jotain mikä olisi paljon parempaa ravintolassa yksittäin tarjoiltuna, löytyy sieltä usein myös paljon herkullisia juttuja. Tällä kertaa meinasimme vaan me vanhat risteilykonkaritkin olla hukassa buffetissa, päät nimittäin sekoitti komeat ruotsalais miehet, joita oli ihan oikeasti laumoittain joka puolella. Meinasi lämpimät ruoat unohtua kun näköpiirissä oli vain kuumia miehiä, ristus mikä reissu! Hehe, noniin nyt siirryn lettujen paistoon ja unohdan ruotsalaiset ruskettuneet surffipojat. Kivaa loppuviikkoa kaikille!

Semilihaton lokakuu

Kun katselin Docventuresin dokumenttia lihantuotannosta Amerikan maalla, tuli tällekin vannoutuneelle lihansyöjälle himppasen huono omatunto. Vaikka monet keskustelupalstoilla väittävätkin Suomen tilanteen olevan ihan yhtä huonolla tolalla, haluan uskoa ettei asia ihan näin paha kuitenkaan ole. Tietysti voisi itsekin miettiä esimerkiksi tuon ihanan kultakaarisen ravintolan tuotteiden ostamista aina välillä myös lihantuotannon kannalta....

Me molemmat miehen kanssa rakastetaan liharuokia, mutta molemmat voitaisiin hyvin tehdä muutoksia ruokavalioomme etenkin sitten kun rahatilanne on erilainen kuin opiskelijalla. Itse voisin hyvin jättää nämä tehotuotannolla kasvatetut jauhelihat ja kanasuikaleet hyllyyn, mikäli rahapussi sallisi esimerkiksi aina riistalihan oston niiden korvikkeeksi. Me molemmat haluaisimme myös syödä enemmän kalaa, mutta opiskelijabudjettia  noudattaessa tulee helpommin valittua se kolmen euron jauhelihapaketti lohifileen sijaan. Oh well, nyt kuitenkin Lidlin lohitarjouksen inspiroimana tehtiin viikonloppuna uunilohta ja uunijuureksia. Nam! Tuli hyvää, vaikka aika perusmeiningillä mentiinkin ja vaikka itse sanonkin.

Tällainen uunilohi on tosi helppoa valmistaa, jopa tällaiselle minun kaltaiselleni tumpelolle kalan käsittelijälle. Isket vaan lohen uunivuokaan lötköttämään ja pyyhkäiset pinnan talouspaperilla hiukan kuivemmaksi. Pinnalle suolaa, sitruunamehua, sitruunapippuria, tilliä ja lopuksi vielä purkillinen Creme Bonjouria. Sitten vaan uuniin 200 asteeseen reiluksi 20 minuutiksi. Kalan voi vielä halutessaan koristella tuoreella tillillä.

Sydänpottu ei voi tietää muuta kuin hyvää

Viikonloppu sujui muuten aika leppoisasti. Perjantaina käytiin Morrisonissa vetämässä hampparit kun kyseinen ravintola osallistui SYÖ-viikkoihin ja kaikki hampparit olivat 10€. Täytyy sanoa että olin aika pettynyt kyseiseen burgeriin. Voi olla että laatu alkoi kärsiä kun jokainen asiakas halusi burgerin mutta lopputulos oli kuitenkin aika samaa tasoa huoltoasemien tarjoamien burgereiden kanssa. Kaikenlisäksi palvelu oli aika nihkeää.

Morrisonsin jälkeen käytiin vielä miehen kanssa Stokkan Herkussa vähän jälkkäriostoksilla. Siis täytyy sanoa että parasta suklaakakkua/piirakkaa hetkeen! Otin kakkutiskistä Missisippi Mudpie nimisen herkkupalan, jolle hintaa tuli 3,80. Pala oli iso ja herkullinen ja kotiin pyöräilyn jälkeen oli mahassa juuri sen verran jo tilaakin. Suosittelen maistamaan, mmmm!

Heaven in a box

Takana piilottelee ihana kandikirjapino

Sunnuntaina poikettiin Ikeassa hakemassa muutamia jakkaroita tupareihin ja vielä yksi hylly koulutarvikkeille ja kansioille. Mies löysi Ikeasta myös kauan himoitsemansa bonsaipuun! Muuten sunnuntai menikin kotona siivoillessa. Kuinka saamattomia ihmiset voi ollakaan, kun 4 kuukautta muuton jälkeen oli vieläkin 3 laatikollista muuttokamoja purkamatta?! Nyt ne on kuitenkin selätetty ja tila raivattu vanhalle kirjoituspöydälle. Huraa!