Pääsin kuitenkin avomiehen ihanalla autolla perille ja käytiin sitten vielä reippaina tyttöinä siskon kanssa sienessä siinä illansuussa. Metsä olikin pullollaan suppilovahveroita, ja niistä syntyi lauantai-iltana hyvää pitsaa. Lauantaina pääsin käymään pitkästä aikaa vakkaritallillani ja olo oli kuin olisi tullut kotiin. Paitsi että minun vakkariheppani oli kadonnut ja tilalle oli tullut muutama uusi karvakuono. Jotenkin tallilla heiluminen ja heppojen kanssa puuhaileminen on vaan niin terapeuttista puuhaa, onneksi olen päässyt vähän tähän vanhaan hyvään harrastukseeni taas pitkästä aikaa käsiksi.
Sunnuntaina oli vuorossa vielä mummin ja ukin perinteiset rapujuhlat, tai oikeastaan rapulounas siitä tänä vuonna tuli kun on niin kovin vaikeaa saada kaikkien aikatauluja sopimaan muuten yhteen. Oli kyllä niin herkkua että! Parasta näissä mummin lounaissa on ehkä se, että lähtiessä mukaan tulee aina ties mitä ruokaa ja herkkua jota voi ja pitää myös viedä kotiin. Tällä kertaa minulle oli pakattu lihapullia kaksi rasiallista valmiiksi, brie juustoa, suklaata, nameja miehelle ja viinipullo koska en voinut valkoviiniä kuskina ollessani rapulounaalla juoda. Mutta aika mahtava palvelu vai mitä sanotte? :D
Tänään päivä onkin mennyt mukavasti tämän alla olevan kirjapinon ja läppärin kanssa puuhastellessa. Kuuden tunnin lukemisen ja kirjoittamisen jälkeen oli pakko lähteä vähän kävelylle ja syödä vielä niitä ihania brownieseja joita jäi lauantai-illalta evääksikin kun tuntui että aivot alkoi sulamaan kaikesta tästä rehkimisestä. Huh! Ja eikun huomenna uusiksi... Onneksi illalla pääsen taas vähän heppailemaan.
