Päivä pääkaupungissa

Saimme juhannuksen jälkeen kavereiden kanssa idean, että menisimme porukalla lentokentälle vastaan ystäviämme, jotka olivat olleet vaihdossa ja reissaamassa maailmalla puoli vuotta. Heidän kotiutumisensa osui meidän kannalta hyvälle päivälle, ja suuntasimme jo torstaina miehen kanssa Helsinkiin. Perjantaina aloitimme aamun suuntaamalla ravintola Kiilaan aamiaiselle, ja voin kyllä suositella kyseisen paikan aamiaista hinta-laatusuhteensa puolesta. Kiilan aamupalalla tarjolla oli aika perus aamupalajuttuja (leipää, nakkeja, munia, marjoja, mysliä, jugurttia, puuroa, croissantteja, yms.), mutta kivana lisänä toimi vohvelit, joita sai paistaa vohveliraudalla itse. Kaiken kaikkiaan hinta aamupalalla oli erittäin hyvä suhteessa esimerkiksi moneen brunssiin, jossa tarjottavaa on vain hieman aamupalaa enemmän, mutta hinta reilusti korkeampi.

Aamupalalta lähdimme pikkusiskon opastuksella tutkimaan Helsinkiä. Itselläni oli toiveena käydä jossain kirpputorilla, ja päädyimmekin poikkeamaan Kaivarin Kanuunassa penkomassa kirpparipöytiä. Vitsi miten paljon parempi tarjonta ainakin tällä kirpparilla oli verrattuna oikeastaan mihinkään Turun kirpputoriin. Ainoa miinus tuli tosi kalliista hinnoista, mutta toisaalta pöydätkin maksoivat Kanuunassa enemmän kuin esimerkiksi täällä länsirannikolla. Itselleni ei tarttunut kirpparilta mukaan tällä kertaa mitään, mutta mies nappasi superhalvan ja hyvän riippumaton mukaansa.

Iltapäivällä suuntasimme kohti Helsinki-Vantaata yllättämään rakkaita ystäviä. Heillä ei tosiaan ollut aavistustakaan että mekin olisimme Turusta saapuneet heitä vastaan. Jälleennäkeminen oli huikea ja oli mahtavaa kuulla heidän reissustaan toisella puolella maailmaa. Mukavaa kuitenkin kun tulitte takaisin!

Yllätysten ja kahvitteluiden jälkeen suuntasimme kotimatkalle, mutta poikkesimme vielä Kirkkonummella miehen siskoa ja hänen uutta aviomiestään moikkamassa. Oli mukava nähdä heitäkin pitkästä aikaa ja saimme nauttia heidän luonaan vielä loistavan iltapalankin ennen kotimatkaa. Kiitos vaan M, oli aivan loistavia hamppareita!

Mahtavan päivän jälkeen ja hamppareiden voimalla jaksoi hyvin ajella kohti kotia yömyöhällä.

Pistaasibiscotit

Päivittelen nyt postauksia viikkojen takaa, jotka ovat jostain syystä jääneet roikkumaan "kiireiden" vuoksi. Siis ihmettelen ihan itsekin, että mikähän ihmeen kiire mulla on muka ollut tässä lomalaisena ja työttömänä, mutta jotenkin olen saanut päiväni kulutettua niin etten ole blogia aina välillä ajatellutkaan.

Kuitenkin, ystäväni häitä edeltävänä iltana herkuttelimme kaasojen ja morsiammen kanssa saunan jälkeen juustoilla, kekseillä ja  sillä itse tehdyllä appelsiinimarmelaadilla. Tein edellisenä päivänä parmesan-rosmariinikeksejä sekä pistaasibiscotteja, jotka sitten pakkasin mukaan Tampereelle. Pistaasibiscotteihin idean sain itseasiassa jo maaliskuussa vietetyiltä vauvakutsuilta, ja päätin kokeilla samaista reseptiä itsekin. Biscotteihin ohjetta katselin siis Ketun keittiössä- blogista.

Pistaasibiscotit (n. 20 kpl)

50 g huoneenlämpöistä voita

1,5 dl sokeria

3,25 dl vehnäjauhoja

0,25 tl suolaa

2 tl leivinjauhetta

1,5 dl rouhittuja (suolaamattomia) pistaaseja

2 tl raastettua (luomu-)appelsiinin tai sitruunan kuorta

1 muna

1 rkl vastapuristettua appelsiini- tai sitruunamehua

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita kuivat aineet ja pistaasit keskenään ja lisää seos appelsiininkuoren kanssa voivaahtoon. Lopuksi lisää muna ja appelsiinimehu. Sekoita tasaiseksi. 

Jaa taikina kahtia ja leivo taikinanpuolikkaat kahdeksi tangoksi (n. 20 x 5 cm) uunipellille. Paista 175 asteessa noin 25 min.Anna tankojen hieman jäähtyä ja leikkaa ne sitten terävällä veitsellä vinoviipaleiksi. Laita palat leikkauspinnat ylöspäin pellille leivinpaperin päälle ja paista vielä 10 min tai kunnes palat ovat rapeita. Anna viipaleiden jäähtyä.

Raparperipiirakka

Toissa viikolla maalla ollessani puuhastelin yhtenä iltapäivänä kahvin kaveriksi raparperipiirakkaa, koska raparperia kasvaa siellä aika hurjasti. Raparperi on mun mielestä parhaimmillaan piirakoissa, mutta herkullista myös erilaisissa mehuissa ja hilloissa. Meillä oli piirakan kaverina vielä turkkilaisesta jugurtista ja fariinisokerista tehtyä "jugurttikinuskikastiketta" ja toimi kyllä aika hyvin.

Raparperipiirakka: 

Pohja:
250 g voita

5 dl vehnäjauhoja

n. 1 dl kylmää vettä

 

Täyte:

n.6 raparperin vartta

3 dl hillosokeria

ripaus kanelia

 

Päälle:

1 kananmuna

hienoa sokeria

 

Nypi voi ja vehnäjauhot muruksi. Sekoita joukkoon kylmä vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Pane taikina sitten  jääkaappiin asettumaan noin puoleksi tunniksi. Valmista sillä aikaa täyte. Kuori raparperin varsista vähän päälikerrosta pois, ja pilko raparperit sitten melko ohuiksi paloiksi. Laita raparperipalat hillosokerin ja kanelin kanssa lämpimälle, mutta ei tulikuumalle,  paistinpannulle tai kasariin pehmentymään ja mehustumaan. Anna täytteen sitten jäähtyä hetki. Jaa taikina kahteen melkein samankokoiseen palaan ja kaulitse isommasta palasta pohja piirakkavuokaan. Laita täyte pohjan päälle ja lopuksi kaulitse toinen osa taikinasta piirakan kanneksi. Voitele piirakka kananmunalla ja ripottele päälle vähän hienoa sokeria. Paista piirakkaa sitten 200 asteessa noin 20 minuuttia ja anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Keskikesän juhlaa

Hyisestä säästä huolimatta juhannukset on nyt juhlittu. Meillä juhannus sai hieman synkän alun, kun vielä keskiviikkona makasimme molemmat miehen kanssa sängyn pohjalla kuumeen, vatsataudin ja korvatulehduksen kourissa. Torstaina lähdimme kuitenkin kotikonnuille juhannuksen viettoon ja torstai-iltapäivän mittaan alkoikin väkeä valua rantasaunalle. Vietimme juhannusta taas isolla kaveriporukalla, ja jälleen kerran täytyy vaan todeta, että meillä on kyllä kerääntynyt ihan huippua porukkaa ympärillemme.

Tosiaan juhannuksen juhlinta alkoi meillä jo torstaina saunomisen ja grillailujen merkeissä. Meitsi poti vielä sen verran heikkoa oloa, että lepäilin kaikki mahdolliset hetket vaakatasossa, ja livistin nukkumaan hieman ennen muita. Perjantaina olo kuitenkin koheni ihan kohtuulliseksi, ja hyvä niin sillä me oltiin pikkusiskon kanssa suunniteltu vieraita varten perjantaille kesän kovin The Amazing Race Juhannus Edition- kesäkisa! Vieraita oltiin varoiteltu kisasta jo vähän etukäteen naamakirjan kautta, ja porukka olikin ihan innoissaan ennen kisan alkua. Kisassa viisi joukkuetta kilpaili siis aikaa vastaan suorittaen erilaisia tehtäviä arvoitusten ratkomisesta, juomatunnistukseen ja vihdan tekoon. Viimeisenä rastina oli hyytävä uintitehtävä, jonka suoritti joku joukkueen jäsenistä. Olin ihan yllättynyt kuinka reippaasti kaikki joukkueet suorittivat uintirastin, vaikka vesi olikin vain 14 asteista! Hyvä te, en tiedä olisinko itse pystynyt samaan!

Perjantaina teimme sapuskat nyyttärimeiningillä. Kaikki toivat mukanaan jotain juhannuspöytään ja ruokaa olikin enemmän kuin riittävästi, ja varmasti jokaiselle jotakin. Itse hoidin pöytään loimulohta sekä foccaciaa. Loimulohi oli itselleni uusi tuttavuus, mutta suosittelen kyllä kokeilemaan, mikäli mahdollisuus tällaiseen tarjoutuu. Hidas kypsyttäminen nuotion loimussa tuo kalalle paljon makua, ja kala pysyi mehukkaana.

 Loimulohelle tuli ensin tehdä paistolankku, jonka valmistamiseen tarvitsin hieman miehen apua. Hän poraili lankkuun reikiä, ja veisteli sitten puusta muiden poikien kanssa "puunaulat", joilla kala kiinnitettiin lankkuun. Netistä löytyy paljon erilaisia loimulohen valmistusohjeita, mutta tärkeimpänä ohjeena voisi pitää lohen säännöllistä "valelua" suolavedellä. Aluksi lohi tulee pyyhkiä kuivaksi, suolata ja pippuroida kevyesti. Laitoin myös muutaman nokareen voita lohen pintaan paiston alussa. Tämän jälkeen lohi asetetaan paistumaan sopivan etäisyyden päähän liekeistä (selviää kokeilemalla, mutta niin että pystyt siirtelemään lankkua paljain käsin, ilman että kädet palaa). Sitten lohta valellaan suolavedellä säännöllisin väliäajoin ja annetaan paistua reilun tunnin verran, kunneks koko lohi on kypsä. Netin ohjeissa vilahti mainintoja myös siitä, miten lohta kannattaisi kerran tai kaksi valella myös pienellä määrällä konjakkia. Ensi kerralla kokeilen myös tätä.

Kaikkiaan juhannus sujui säästä huolimatta oikein mukavasti. Kun kasassa on mahtava porukka ja sen lisäksi mukavaa ohjelmaa, paljon ruokaa ja sauna, ei voi mennä kovin paljon metsään. Kiitos vielä kaikille ihanille mukanaolijoille, ootte huippuja!

Parsarisotto

Vaikka paras parsa-aika taitaa olla loppumaisillaan, jaan tämän muutaman viikon takaisen risottoruuan kuitenkin, koska risottto (melkein millä tahansa täytteillä) on vaan niin herkkua. Perusrisotto syntyy aika yksinkertaisesti, ja tämänkin valmistin hyvin samalla tapaa kuin aiemman pekoni-tomaatti risoton jokunen aika sitten. Parsoja kuorin hieman ja keittelin sitten melkein kypsiksi vedessä johon olin lisännyt ripauksen suolaa ja sokeria.

Risotto (noin neljälle):


4dl arborio- riisiä
4 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
5 dl kasvislientä
2 dl valkoviiniä
2 dl parmesaaniraastetta
ripaus mustapippuria ja suolaa

Lisäksi nippu parsaa, ripaus suolaa ja sokeria

Hienonna sipuli ja kuullota sipuleita oliiviöljyssä. Kun sipuli on kauniisti kuullottunut lisää pannulle myös riisi ja kuullota vielä pari minuuttia. Lisää sitten riisin ja sipulin sekaan viini, ja anna imeytyä riiseihin puoliksi. Lisää sitten kasvislientä vähän kerrallaan siten, ettei riisi missään vaiheessa kuivu tai ota pohjaan kiinni. Keitä hieman kuorittuja parsoja kiehuvassa vedessä (+ sokeri ja suola) n.10 min tai kunnes ne ovat melkein kypsiä.  Kun risotto on melkein valmista (jyvissä on vielä hieman kova ydin), lisää sekaan parmesaaniraaste, mausteet sekä haluamasi lisukkeet. Pyörittele hetki, ja lisää vielä nestettä mikäli risotto tuntuu tönköltä.

Kolmet häät kahdessa viikossa

 

Huhhei! Viimeisten kahden viikon aikana ollaan todellakin juhlittu kolmia häitä, ja siinä välissä hääräilin lasten musiikkileirin keittiössä viikon verran. Tosiaan, ensin naimisiin meni paras ystäväni ja itse toimin häissä kaasona. Jännitys oli kirkosssa katossa, kun liikuttumista ei voinut pidätellä ja minun piti vielä laulaa hääparin toivekappale heti lupausten jälkeen. Kirkon jälkeen jännitys kuitenkin hälveni ja pääsimme juhlimaan ihanaa hääparia. Häähumussa ja muussa tohinassa unohtui täysin valokuvata juhlien ruokatarjoiluja, todella harmi sinänsä, koska ruuat olivat erittäin maukkaat. Häät olivat muutenkin aivan ihanat, juuri hääparin näköiset, lämpimät ja aidot! Ainiin, hauskaa oli myös se, että minä nappasin näissä kemuissa kimpun ja mies keräsi potin nappaamalla sukkanauhan. Boom, näin meidän perheessä. Kiitos vielä K&I aivan mahtavista juhlista.

Näistä kekkereistä jatkoimme heti seuraavana päivänä kohti Helsinkiä onnittelemaan miehen siskoa ja hänen uutta aviomiestään lounaan merkeissä. Vaikka ehdimmekin juhlimaan vasta jälkijunassa oli ihana nähdä kaikkia "sukulaisia" ja nähdä kuinka onnellinen hääpari olikaan. Onnea vielä tuhannesti myös heille!

Viime viikon viihdyin kotikulmilla lasten musiikkileirin keittäjänä. Viikko oli hauska, lapsilta tulee ainakin rehellistä palautetta ruuan laadusta, ja noh ihan kaikesta muustakin. Kommentteja tuli laidasta toiseen, mutta ainakin kaikki suostuivat aina maistamaan ruokia. "Tämä oli kamalan pahaa", oli kuitenkin ehkä mieleenpainuvin kommentti ruuan laadusta. Sain myös muutamana päivänä leivonta-apua leirin vanhimmista tytöistä ja pojista. Hommat hoitui tosi näppärästi ja sämpylää ja pullaa saatiin leivottua isot kasat. Muutenkin mulla näytti olleen ruuanlaiton suhteen sellainen Uniikkimainen asenne koko viikon; "Parempi överit kun vajarit". Ruokaa jäi nimittäin tulevalle pienten viikonloppuleirillekin aika hyvin pakkaseen säästöön.

Viime viikonloppuna käytiin vielä Snappertunassa juhlimassa pikkuserkun häitä.  Myös nämä häät olivat täysin hääparin näköiset ja häiden koristeluun oli todella panostettu. Kirkossa naurussa oli pidättelemistä, kun hääparin nuorin lapsi päätti ottaa oman roolinsa vihkitoimituksen aikana aiheuttamalla hieman hämminkiä alttarilla, hih. Kuten aiemmissa, näissäkin häissä ruokatarjoilut olivat erinomaiset, ruokaa oli paljon ja kaikki oli erittäin maukasta. Myös kakku oli upean näköinen, vaikka kiireisen aikataulumme takia emme ehtineet sitä maistaakaan.
Kiitos myös M&M hääjuhlasta ja onnea vielä kerran!

Eiliset sushimätöt

Eilen tehtiin naapureiden kanssa porukalla sushia melkoiset mätöt. Ihan perustäytteillä mentiin, mutta tällä kertaa kokeiltiin tehdä sushia opiskelijabudjettia ajatellen  ihan puuroriisistä. Olin aavistuksen skeptinen joskus aiemmin puuroriisin toimivuuteen sushihommissa, mutta se toimi kuin toimikin ihan yhtä näppärästi. Suosittelen kokeilemaan ihan ehdottomasti, ainakin kaikkia jotka ovat kiinnostuneet säätämään sushikustannuksissa.

Muutenkin sushi tulee niin paljon edullisemmaksi itse tehtynä. Meitä oli tälläkertaa syömässä 6 henkilöä ja kustannukset olivat n.5,5€ per naama. Itsetehtynä ruokaa tulee usein myös tehtyä aika reippaasti, ja nytkin meille kaikille riitti noin 18 palaa sushia. Kun miettii että jossain raflassa tilaa 18 palaa sushia, voi siitä joutua pulittamaan kuitenkin reippaasti yli 20e. Selvää säästöä siis!

Mieskin on alkanut pitää sushista, jee! Pian voidaan tehdä tätä herkkua esimerkiksi joka kuukausi, vai mitä rakas?? ;)

Anteeksi kulinaristinaapurini, oli pakko julkaista vielä tuo kaunis otos kun sushi rullat eivät tahtoneet pysyä puikoissa.

Kevätjuhlaa

Viime viikonloppuna vietettiin monenlaista kevätjuhlaa. Kevään juhlat on niin ihania, ennenkaikkea siksi että niistä alkaa oikeasti kesä. Erilaiset lakkiaiset ja valmistujaiset ovat myös muuten ihania juhlia, jokin elämänvaihe on saatu päätökseen ja edessä on uudet seikkailut.

Synttärisankarin isosisko sai myös naamareita lohdutuslahjaksi

Meillä oli lauantaina ensin ihanan 3-vuotiaan pikkuserkun synttäribrunssi ja siitä suuntasimme juhlimaan uutta upeaa ylioppilasta kotikulmille. Tällaisiin juhliin kuuluu usein myös herkullinen ruoka. Pikkurserkun äiti on ihan mahtava taikuri keittiössä ja tarjoilut aina sen mukaiset. Brunssin ruokia ja fiiliksiä voikin lukea Maijan omasta Lämmöllä tehtyä blogista. Sieltä löytyy paljon muutakin ihanaa, hyvä ohjeita ja vinkkejä keittiöön ja käsitöihin.

Loppupäivä vietettiin ystävän ylioppilasjuhlissa. Me siskokset ja ylioppilaan poikkis yritettiin vähän musisoidakin, mutta pääasiassa vaan nautiskeltiin hyvästä ruuasta ja juomasta.Oli ihanat juhlat, onnea vielä sankareille!

Loput viikonlopusta vietin lapsuuden kodissa vanhan karvakaverin ja ihanien tyttöjen kanssa hengaillen. Käytiin vähän kirpparilla tekemässä pieniä löytöjä ja eilen illalla nautittiin vielä rantasaunan lämmöstä ja muurinpohjaletuista. KESÄ ON KIVA!