Hyvää uutta vuotta 2014!

   

Jos on olemassa jotain erikoista, jonka haluat tehdä, nyt on aika.
Jos haluat tehdä jotain todella tärkeää, nyt on aika.

Älä mene siihen halpaan, että sinun pitää odottaa kunnes olet vanhempi, viisaampi tai elämäsi on turvatumpaa - koska ei elämä niin toimi.

Viisaus tulee aikanaan. Elämäsi on turvattu aikanaan. Mutta ensin sinun on aloitettava seikkailusi.

                      Ron Atchison

Joulu kuvina

Koska olen maailman laiskin enkä ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään joulupostausta, pamautan tämän meidänkin joulun kuvien avulla tänne. Mä olen jo ihan orientoitunut juhlimaan uuttavuotta, joten en edes jaksa runoilla juttuja meidän joulusta tänne blogin puolelle. Mutta sen voin todeta että mä olen jouluihminen, mukavaa oli ja paljon tuli syötyä! Postauksia on jonossa nyt ihan muista aiheista, mutta ennen niitä juhlitaan tulevaa vuotta, joten oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Joulupöydän kukat hoiti tänäkin vuonna isosisko. Vanhoihin kukkavateihin päätyi valkoisia tulppaaneita, valkoisia ruusuja sekä mustikan varpuja ja hieman sammalta.

Jotkut reippaat kävivät aattoaamuna jopa juoksulenkillä

Meidän perheen miehille, eli isälle ja omalle miehelle joulun odotetuin hetki on se, kun kinkku tulee uunista ja pääsee dippaamaan ruisleipää kinkun rasvaan ja saa heti aamusta kylmän oluen käteensä. Otin tästäkin perinteestä "ruokakuvia" mutta ne näytti niin oksettavilta, että jätänpä ne nyt julkaisematta.

Mies lähdössä perinteiseen kunniavartioon hautausmaalle

Samikset pipot tuli joulupukin paketeista

Suolatoffeet

Tämän vuoden namuiksi valikoitui vanhat kunnon toffeet. Merisuola toffeiden pinnalla paransi vielä mielestäni toffeen supermakeaa makua. Nämä toffeet ovat kivoja lahjoja, ja aikas helppo tehdä, vaikka vähän aikaa vaativatkin. Parille vanhalle (tai siis ikinuorelle, mutta lapsuuskaverille) kaverille ostin vielä ekologisesti vanhat metalliset purnukat ja täytin ne sitten näillä makeilla jouluherkuilla.
Ainiin, kuvat on taas niin huonoja kun kamerakännykällä koittaa räpsiä kuvia tässä kauniissa olemattomassa luonnonvalossa.

Suolatoffeet (n.50kpl)

55g voita
3,6dl kuohukermaa
4,8dl sokeria
1,2dl siirappia
Karkeaa merisuolaa vähän hienonnettuna, suolahiutaleita tai sormisuolaa

Kaada kaikki aineet paitsi suola kattilaan ja anna aineiden sulaa keskilämmöllä tasaiseksi. Sekoittele tasaisin väliajoin. Seos alkaa pikkuhiljaa vaihtua keitettäessä tummemmaksi ja paksummaksi. Seos kiehuu helposti yli joten keitä aineita korkeareunaisessa kattilassa ja laske lieden lämpötilaa tarvittaessa. Itse keittelin seosta reilun tunnin, tosin tein myös annoksen puolitoistakertaisena. Kun seos on reilusti tummentunut ja paksuuntunut ja sen lämpötila on noin 118 astetta, ota seos pois liedeltä ja kaada korkeareunaiseen vuokaan voipaperin päälle. Ripottele pinnalle tasaisesti makusi mukaan suolaa. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ensin ja laita sitten kohmettumaan jääkaappiin. (Minä laitoin ihan hetkeksi myös pakastimeen ennnen leikkaamista, helpotti aika paljon kun toffee ei venynyt leikattaessa) Kun toffee on kohmeaa, leikkaa toffee pieniin paloihin, ripottele halutessasi vielä muutama suolahiutale koristeeksi ja kääri voipaperi/leivinpaperipaloihin. Säilytä toffeet kylmässä.

Ihanaa Joulua kaikille!

Nyt rentoillaan ja ennen kaikkea SYÖDÄÄN!

Joulufiilistä ja Sushia

Eilen kävimme siskoni ja ystäväni kanssa Helsingissä hakemassa joulufiilistä Vanhan joulumyyjäisistä ja kävimme me myös herkuttelemassa lounasta Stockkalla ja sen jälkeen kahvilla Kalevankadun Kuppi&Muffini kahvilassa. Myyjäset olivat ihan huiput, joka puolella näkyi vaikka mitä kivaa käsityötä ja ihmiset olivat joulutunnelmissa. Itselleni ja K:lle tarttui mukaan ihanat heppakorut, heppatyttöjä kun ollaan. Olisi ihana osata itsekin tehdä käsillään jotain tuollaista, mutta minulla on kyllä noissa hommissa ollut aina ihan kaksi vasenta kättä.

Kuppi&Muffini oli meille kaikille uusi tuttavuus kahvilana, mutta voin suositella kyllä mukavaa, tunnelmallista ja pientä kahvilaa kaikille. Itse söin pistaasi-tummasuklaa cupcaken ja oli kyllä aivan ihanan tuhtia ja suklaista. Palvelu oli myös ihanan iloista ja ystävällistä, joten menisin kahvilaan ehdottomasti uudelleenkin.

Illalla tulimme takaisin maalle ja luvassa oli sushi-ilta! NAM! Tällaista tosi perinteistä suomalaista jouluruokaa meillä näin joulun alla ;) Mutta musta on kyllä mukava syödä joulun alla myös ihan muita kuin jouluruokia, niihin kyllästyy kuitenkin aika nopeasti. Nigireistä tuli pyöriteltyä melkoisia jättipalloja, joten ensi kerralla ymmärretään laittaa vähän vähemmän riisiä peliin. Sushia tehtiin suunnilleen tällä samalla ohjeella, mutta riisinkeitossa kannattaa kyllä seurata ihan riisipaketin ohjetta!

Tänään edessä ja vähän jo takanakin onneksi on joulusiivous, ja sukulointia. Illalla menemme perinteisille jouluglögeille kummitädilleni. Kyllä tämä joulunaika on vaan mukavaa :)

Tämän vuoden piparirakennelma

Joskus pari vuotta sitten alotin siskoni kanssa facebookissa sukulaisten kesken piparkakkurakennelma- kilpailun, jota pyöritettiin pari kolme vuotta. Homma toimi suunnilleen niin että kaikilla oli tiettyyn päivään mennessä oltava valmiina oma tekemä piparirakennelma ja siitä kuvat naamakirjan tapahtumasivulla. No, se oli tosi hauskaa ja kaikki ylittivät itsensä vuodesta toiseen. Seuravana vuonna tapahtumaan osallistui kavereita ja seuravaana vielä lisää. Sitten tapahtuma vaan jäi järjestämättä. Ehkä tajusin, että sukulaiseni ovat ainakin aivan liian taitavia, ja toisaalta myös sen että omat arkkitehdin taitoni aivan olemattomat, joten en enää jaksanut lähteä kilpailemaan mokomasta... ;)

Joka vuosi olemme kuitenkin tiimityönä kyhänneet kasaan kilpailun jälkeenkin äidin ja pikkusiskon kanssa oman piparirakennelman. Tänä vuonna piparista syntyi lyhty ja ihan ilman että minun piti osallistua tekemiseen lainkaan. Heitin vain muutamia kommentteja ja viisaita neuvoja kehiin ja äiti ja sisko pyöräyttivät kasaan tälläisen hienon lyhdyn! Kahvan muoto syntyi kastikekauhan päällä ja ikkunat sulivat lasiksi tottakai keltaisista muumitikkareista. Kynttilää lyhdyssä ei kannata poltella kauhean pitkään, voi muuten alkaa tuoksua tosi jouluiselle palaneelle piparille koko kämpässä. Mutta esimerkiksi semmonen tekotuikku tuolla lyhdyssä voisi toimia aika näppärästi!

Äidin ja siskon leipoessa minä tyydyin hämmentelmään toffeekarkkien massaa kattilassa ja samalla maistelemaan piparitaikinaa. Noista toffekarkeista muuten on tulossa pian ohje myös tänne!

Tip tap, kohta on joulu!

Pikkujoulua

 

Toissapäivänä vietimme opiskelijakavereiden kanssa vähän pikkujouluja meillä. Jokainen toi jotain pikkujoulutarjoiluja ja loppujen lopuksi istuimmekin ruokapöydässä koko illan napostellen samalla jouluherkkuja. Oli ihan huippu ilta, vaikka puheenvuoroa olikin välillä jokaisen vaikea saada kun kaikilla oli niin paljon asiaa :D Minun vuosikurssilleni on kyllä osunut melkoisen ihania tyttöjä :)

Joulutunnelmaa Förillä

Vaikka sovimme ettei osteta toisillemme mitään joulupaketteja, minä vähän fuskasin ja leivoin näistä sopimuksista huolimatta tytöille vähän keksejä. Näihin kekseihin lisäilin "mausteeksi" valkosuklaata sekä piparminttukarkkia. Piparmintut murskasin piparminttutangoista, joita joulun alla myydään melkein jokaisessa isommassa ruokakaupassa. Maku kekseissä oli kuulemma hyvä ja siksi suosittelen kyllä tätäkin makucomboa kokeilemaan, mutta tuo piparminttutankojen murskaaminen osoittautui kyllä hiukan haastavaksi ja sottaiseksi hommaksi. Tai sitten mä en vaan oikein haldannut mitään hyvää murskaustekniikkaa...

Valkosuklaa-piparminttucookies (n.30kpl)

3½ dl vehnäjauhoja

¾ tl ruokasoodaa
ripaus suolaa

170g voita, huoneenlämpöistä 

1 1/5 dl fariinisokeria

3/5 dl sokeria

1 kananmuna

2rkl maitoa

200g valkosuklaata rouheina paloina

n. 1dl murskattuja piparminttukarkkeja + n.0,5dl murskattuja karkkeja halutessasi keksien päälle (myös Marianne murska voisi toimia hyvin!)

 

Sekoita vehnäjauhot, ruoka ja suola kulhossa. Ota toinen kulho ja vatkaa siinä huoneenlämpöinen voi ja sokerit keskenään vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon kananmuna ja 2 ruokalusikallista maitoa ja sekoita tasaiseksi. Lisää jauhoseosta vähitellen ja sekoita lastalla vähitellen jauhot taikinan sekaan. Lisää sitten murskattu piparminttukarkki sekä valkosuklaa taikinaan ja sekoita nopeasti. Laita taikina noin puoleksi tunniksi jääkaappiin viilentymään. Ota viilentyneesta taikinasta kahdella lusikalla pieniä taikina kekoja leivinpaperille pellille, jätä n.5cm väliä aina seuraavaan kekoon. Paista keksejä 190 asteessa noin 10 minuuttia. Ripottele juuri uunista tulleiden keksien päälle vielä vähän karkkirouhetta, ja anna jäähtyä hyvin.

Flunssa jatkukoon

 

Ketuttaa ihan kevyesti jo tämä hemmetin sairastelu. Kolme ja puoli viikkoa ollaan miehen kanssa palloteltu tätä flunssaa edestakaisin ja nyt alkaa kyllä jo riittää. Oma flunssa alkaa pikkuhiljaa toivottavasti vedellä viimeisiään, mutta miehen flunssa senkun jatkuu vaan. Kaikenlaista on kuitenkin tullut puuhattua flunssasta huolimatta. Kotiseudulla tuli poikettua pikaisesti viime viikolla kun lauloin joulukadun avajaisissa sisareni säestyksellä. Keikasta erityisen mielenkiintoisen teki kuumehorkka ja ihana sää. Sää oli siis just sitä mitä nyt ulkokeikalla voi kuvitella olevankaan, eli satoi sellaisia tiskirätin kokoisia "räntähiutaleita" ja tuuli heitteli nuotteja ympäriinsä. Oh well, siitä selvittiin ja sitten tulinkin kotiin sairastelemaan.

Flunssaruokana toimii mm. clubsandwichit

Torstaina piipahdettiin sitten miehen ainejärjestön järkkäämässä Joulugaalassa 1920-luvun hengessä flunssasta huolimatta. Buranaa naamaan vaan ja tottahan toki me opiskelijat mennään bileisiin (ainakin sellaisiin johon ollaan maksettu 50€) oli olo mikä tahansa. Harmittaa kyllä vähän, koska bileet olivat tosi kivat ja just silloin piti sitten molempien olla ihan puolikuntoisia. Ensi vuonna sitten paremmalla onnella bailaamaan!

Se hyvä puoli tässä sairastelussa on että kaikenlaista pientä hommaa on tullut puuhatttua kotona. Esimerkiksi joulukortit on saatu pitkälti postiin, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. En muuten voi käsittää miten joka joulu voinkin havahtua osotteiden puutteeseen. Olen pitänyt itseäni keskivertoa järjestelmällisempänä ihmisenä, mutta tää osoitteiden hallussa pitäminen ei kyllä onnistu multa ikinä. Pitää vissiin vähän skarpata. 

Pari päivää sitten "leivoin" eli painelin myös valmistaikinasta joulupipareita. Mä olen edelleen iästäni huolimatta aika koukussa jouluisin tuohon piparitaikinaan, mutta tänä vuonna olin tosi ylpeä itsestäni kun söin vain noin kolmasosan taikinasta ja lopusta taikinasta painelin kiltisti sydänpipareita. Oikeastaan noista valmiista pipareista en edes oikein välitä, mutta niitä paistettaessa tulee kyllä ihana joulun tuoksu kotiin!

Joulun tunnelmointia

Joulukuu ja joulun odotus tuo mukanaan vaikka mitä mukavaa. Tänään sai avata ensimmäisen luukun joulukalenterista (kiitos vaan siskolle ja mummille että meilläkin kalenterit löytyvät) ja joka vuotiset joulumarkkinat ovat jälleen viikonloppuisin Turussa. Täällä Turussa joulu näkyy ihanasti ympäri kaupunkia ja eilen oltiin fiilistelemässä isosiskon kanssa joulutunnelmaa Vanhan Suurtorin joulumarkkinoilla. Fiilistely jatkui Tuomiokirkolla kun kirkon pihan joulukuusen 713 valoa sytyettiin loistamaan. En tiennyt että moinen valojen sytyttäminen keräisi niin paljon kansaa kirkon pihalle, mutta valojen sytyttämiseen liittyikin myös puhe, kirkonrottia sekä ihanaa kuorolaulantaa. Kiva ja lämminhenkinen tapahtuma, vaikka itse hytisinkin flunssaisena kaikkiin lämpimimpiin talvivaatteisiini kääriytyneenä eikä fiilis ollut ihan parhain. Ehkäpä tästä valojen sytyttämisestä voisi kuitenkin tulla myös meille, pikkuhiljaa turkulaistuville, jouluperinne.

Omaa tunnelmaa on latistanut koko viikonlopun aivan järkyttävä flunssa, joka ei tunnu hellittävän vieläkään. Flunssaa taltuttamaan tein eilen tätä ihanaa tomaattikeittoa, ehkä tämä tästä pikkuhiljaa. Toivottavasti teitä ei flunssa vaivaa vaan voitte nauttia täysillä tästä ensimmäisestä adventista, ja aloittaa joulufiilistelyt ja valmistelut.

Suklaa-pistaasicookiet

Törmäsin tällä viikolla aivan ihanaan ruokablogiin ja sitä lueskellessa huomasin haluavani kokeilla kaikkia blogin ihania reseptejä! Aloitin kokeilut cookieista, eli perus amerikkalaisista kekseistä. Ihan soveltamatta en tätäkään reseptiä voinut toteuttaa, sillä suklaata ei ollut kaapissa aivan yhtä paljon kuin alkuperäisessä ohjeessa, ja lisäsin vielä taikinaan pistaasipähkinöitä tuomaan suolaisuutta. Cookieista tuli aivan ihanan pehmeitä ja sitkeitä, suositttelen lämpimästi kokeilemaan. Nämä voisivat olla myös hauska jouluvieminen mikäli pikkujouluja tai glögihetkiä on ohjelmassa :)

Suklaa-pistaasicookiet

175g huoneenlämpöistä voita
1 4/5dl fariinisokeria
3/5dl sokeria
1 kananmuna (huoneenlämpöinen)
2tl vaniljasokeria
4 3/4dl vehnäjauhoja
2tl perunajauhoa
1tl ruokasoodaa
200g tummaa suklaata
kaksi isoa kourallista pistaasipähkinöitä

Vaahdota huoneenlämpöinen pehmeä voi, fariinisokeri sekä sokeri keskenään sähkövatkaimella n.5min. Rouhi suklaa ja pistaasipähkinät. Lisää voi-sokeri-seokseen huoneenlämpöinen kananmuna ja vaniljasokeri ja vatkaa tasaiseksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan sitten suklaarouheen ja pistaasirouheen kanssa. Sekoita kaikki aineet nopeasti taikinaksi ja laita taikina sitten jääkaappiin noin puoleksi tunniksi ennen paistamista. Kun taikina on jähmettynyt jääkaapissa puolituntia (tai ylikin), muotoile taikinasta kahdelle uunipellille lusikoiden avulla pieniä palloja. Jätä pallojen väliin riittävästi väliä, sillä keksit leviävät uunissa. Paista cookieita 8-10 minuuttia siten että ne jäävät vielä hyvin pehmeiksi. Anna paistettujen keksien jäähtyä pari minuuttia pellillä ja siirrä ne sitten jäähtymään ritilälle tai tarjoa heti lämpimänä.

Maanantai

Tänään on kyllä niin maanantaiden maanantai, että pakko jakaa tämä hieno kuva kuvaamaan päivän tunnelmia. Tänään ei ole minun päiväni.

Valkosuklaa-juustokakku

Perjantaina meille tuli kyläilemään isä ja hänen naisystävänsä ja jälkkäriksi sieni-sipulipiirakalle tein tätä ihanaa juustokakkua. Mä olen tainnut aiemminkin mainita etten ole vielä löytänyt täydellisen juustokakun ohjetta. Musta rakenne jää tosi usein vähän liian "höttöiseksi" eikä niin kiinteäksi kuin haluaisin. Myös makua saisi olla mun mielestä näissä "maustetuissa" juustokakuissa (eli ei ihan perus amerikkalaisessa juustokakussa) vähän enemmän. No, tämä juustokakku oli jo kuitenkin lähempänä sitä kiinteää kakkua mistä haaveilen. Ehkä ensi kerralla vaan lisään vielä vähän philadelphiaa, eiköhän se siitä kiinteydy ;) Otin ohjeen tähän kakkuun noin suurinpiirtein Kinuskikissalta, mutta pitihän sitä taas vähän soveltaa oman mielen ja jääkaapin sisällön mukaan. Ranskankerman korvaaminen turkkilaisella jugurtilla onnistuu ihan näppärästi, mutta se tekee koostumuksesta myös hieman höttöisempää.

Kakun kanssa tein vielä mustikoista ja metsämansikoista melbaa, mikä raikasti ihan kivasti muuten aika raskasta kakkua. Eli noin 200g mustikoita ja metsämansikoita, vajaa desi sokeria ja puolikkaan sitruunan mehu. Marjat vain soseutetaan ja sokeri ja sitruunamehu lisätään sekaan.

Valkosuklaajuustokakku:


Pohja:
200 g digestivekeksejä
150 g voita
4 rkl ruokosokeria

Täyte:
500 g Philadelphia-tuorejuustoa
200 g turkkilaista jugurttia
2 rkl sitruunamehua
2 dl ruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
1 dl kuohukermaa
¾ dl perunajauhoja
4 munaa
100g valkosuklaata

Vuoraa irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohja leivinpaperilla.Murskaa keksit tehosekoittimella tai käsin, kaikki keinot sallittu. Sulata voi. Sekoita voisulaan keksimurska ja sokeri. Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille ja laita odottamaan jääkaappiin täytteen valmistumista. Notkista tuorejuusto vatkaimella ja lisää kulhoon sitten turkkilainen jugurtti, sitruunamehu ja ruokosokeri.Yhdistä perunajauhot ja kuohukerma. Sekoita kunnes perunajauhot ovat liuenneet kermaan ja lisää seos täytteeseen, sekoita vatkaimella tasaiseksi. Sulata suklaa ja lisää se myös täytteeseen. Lisää lopuksi munat joukkoon yksitellen. Kaada täyte vuokaan.

 Paista 175 asteessa noin tunti. Uunin pohjalle kannattaa laittaa alumiinifolio, sillä rasvaa saattaa tihkua vuoan raoista paistamisen aikana. Peitä kakun pinta foliolla, kun se on saanut vaaleanruskean sävyn. Anna kakun jäähtyä hyvin ennen tarjoilua jääkaapissa.

Tyttöjen hamppari-ilta

Mies huitelee merillä opekavereidensa kanssa, joten eilen oli mitä mainioin hetki pitää tyttöjeniltaa omien opiskelijakavereideni kanssa. Koska yliopisto on yleisesti, niin myös meillä, tosi itsenäistä opiskelua, nähdään mekin opiskelijakavereiden kanssa ihan valitettavan harvoin. Eilen kuitenkin saatiin pieni porukka kasaan ja tyttöjen iltaa vietettiin saunoen ja amerikkalaista ruokaa herkutellen. Aivan huippu ilta olikin, aika meni niin nopeasti kun pääsi pitkästä aikaa päivittämään kaikkien kuulumisia. Ihania tyttöjä :)

Teimme siis itse hamppareita ja yrteillä maustettuja bataattiranuja (jäi tosin ihan liian lötsöiksi) ja jälkkäriksi pyöräytimme vielä ihanat marianne pirtelöt. NAM! Hamppareiden täytteinä meillä oli mm. pekonia, cheddaria, avokadoa, tomaattia, salaattia ja punasipulia.

Yhdessä ruoan tekeminen on aina hauskaa. Ellukin oppi kuorimaan avokadoja, joten yhdessätekemisestä oli myös hyötyä ;) Viinikin sopi hyvin amerikkailaiseen teemaan, sillä se oli suoraan Californiasta. Pirtelöistä ei kuvia ehtinyt nappailemaan, ne katosivat parempiin suihin ennen kuin ehti kameraa esille kaivamaan!

Kokeilussa ne kuuluisat ja trendikkäät lehtikaalisipsit

No nyt minäkin olen trendikkäästi kokeillut tehtailla lehtikaalisipsejä. Ihan aluksi täytyy todeta, että vaikka tulen maatilalta jossa mm. kaalia ja lanttua on kasvatettu, en ollut koskaan kuullutkaan moisesta lehtikaalista ennen näitä trendisipsejä. Sipsejä vilisee nyt joka ruokablogissa ja sitten vielä viime perjantaina kuulin ystäväni tehneen näitä monesti ja sanoi että näihin ihan koukuttuu, joten olihan minunkin pakko testata mistä tässä hypetyksessä on kyse. Lehtikaalia saa aikalailla kaikista isommista ruokakaupoista ja se maksaa n.2 € pussi (150g). Kallista tämä kokeilu ei siis sinänsä ole. Kaalin lisäksi tarvitset oliiviöljyä sekä suolaa ja muita mausteita makusi mukaan.

Revi kaalin lehdet, pese ne ja kuivaa hyvin. Ripottele lehdet uunipellille ja lorauta päälle oliiviöljyä. Sekoittele siten että kaikki lehdet kimaltelevat öljystä muttta eivät ui siinä. Mausta sitten suolalla ja laita 150 asteiseen uuniin alatasolle n.20 minuutiksi.

Okei, nyt maistettuani totesin että ihan hyviähän nämä. Haju sen sijaan paistettaessa oli aika hirveä. Ihan en kuitenkaan menisi sanomaan että nämä sipsit korvaisivat niitä perinteisiä herkullisia perunalastuja, mutta kyllä näitä voi mussuttaa ihan mielellään.Onhan nämä kuitenkin hyvä ja terveellisempi vaihtoehto paljon rakastamilleni sipsuille! Vielä kun voisi vaikka käydä paistamassa ne naapurilla, ettei tämä paistohaju jäisi asuntoon leijailemaan...

Marraskuu

Hieno viisaus hesarista viime viikolta

Marraskuu tuli ihan huomaamatta. En ole vielä kertaakaan kokenut lunta tämän syksyn aikana ja tuntuu että vastahan kesäkin loppui. Vielä pari viikkoa sitten ajattelin että sitten joskus marraskuussa täytyy palauttaa kandi, suorittaa loput opiskelujutut ja alkaa valmistautua joulukeikkoihin. Ai hups nythän onkin jo marraskuu. Viime viikkokin meni ihan hujauksessa. Olin pari päivää portsarina sijaisena yläkoulussa, sitten isällä, pari päivää Helsingissä äidin kanssa ja lauantaina vielä ristiäiskeikalla, josta tulin miehen vanhempien kyydillä kotiin.

Tätä reissuviikkoa edelsi reissuviikonloppu Tampereella kaasoiluhommissa. Meillä kaasoilla ei tosin ole kovasti hommaa näiden ihanien ensi kesän häiden suhteen, sillä morsian on suunnitellut kaikki jo niin hyvin valmiiksi. Meille kaasoille jäi viikonlopuksi näinkin vastenmieliset tehtävät kuin viinien maistelu ja hääviinien valitseminen ja hääkeksien maistelu ;)

Lauantaina syötiin pientä iltapalaa siis miehen vanhempien kanssa. Hekään eivät olleet vielä käyneet meidän "uudessa" kodissa. Oli mukava istuskella iltaa yhdessä ja herkutella. Seuraavana aamuna nautittiin porukalla myös isänpäivän brunssia. Brunssit on kyllä mun mieleen. Saa nukkua pitkään ja tarjolla voi olla sekä suolaista että makeaa samaanaikaan. Iltapalalla meillä oli tarjolla suolaisia joulutorttuja katkaraputahnalla sekä jälkkäriksi mutakakkua. Mutakakun tein Fazerin ohjeella, sillä olin havainnut sen hyväksi pari viikkoa sitten ystävillämme kyläillessä. Maukasta siitä tulikin ja päällä olleet metsävadelmat ja metsämansikat täydensivät makuelämystä. Kiitos vaan Maamulle metsämarjojen poimimisesta!

Kuvia puhelimen kätköistä

Löydän aina välillä ruokakuvia puhelimen uumenista tosi pitkän ajan päästä siitä kun itse kuva on napattu. Tämäkin punajuurikeitto on tehty noin kolme viikkoa sitten ja piti jo silloin päivittää tänne muistutuksena tästä ihanasta keitosta! Punajuuri on herkullista ja siitä saa aikaan niin nättejä pinkkejä ruokia että suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Ihanaa arkiruokaa!